Viikonlopun vietto alkoi perjantaina Esa Muotkan ja Outi Lehvän agilitykoulutuksessa. Tarkoituksenani oli alunperin treenata vain Pepin kanssa, mutta kun näin Esan tekemän harjoitusradan, totesin, että ehkä teen sen Iitulla itseäni helpottaakseni ja Pepillä sitten ohjaustreenejä. Tämä osoittautuikin oikein hyväksi ratkaisuksi. Esa totesi, että Iitu on hyvä ja varma koira, mutta sen vauhti on asia, johon minun tulisi panostaa.. Tiedetään.. Sainkin hyviä vinkkejä miten riehuttamalla Iitua voisin saada sen vauhtia kovemmaksi, nyt keinot käyttöön ja katsotaan mikä on lopputulos.

Peppi taas loisti erinomaisesti ohjaustreeneissä. Harjoittelimme muutamalla esteellä: pakkovalssia, sylkkäriä, twistiä, poispäinkääntöä ja vekkausta. Kas kummaa, Peppi meni ja teki kaiken niinkuin piti, mutta ohjaajalla oli aika paljon vaikeuksia mm. vasemmalla kädellä ohjauksessa ja vekkauksissa.. En vain yksinkertaisesti saanut vekkausta aivoista käsiin ja kroppaan saakka. Sitä pitänee siis harjoitella.

Lauantaina olikin seuramme omat ensimmäiset viralliset kisat. Ja koska olin sekä talkooporukassa että kisaavana, oli päivä todella pitkä niin minulle kuin koirillekin. Harmi vain, että jouduin ilmoittautumaan Iitun ensimmäisistä mini 2-luokan radoista pois ukkosen takia. Voiko olla huonompaa tuuria kuin se, että kummankin, sekä agi- että hyppyradan aikaan mini 2:ssa oli hirveä ukonilma. Iitu kun pelkää ukkosta.. En uskaltanut ottaa riskiä, että se olisi esimerkiksi karannut radalta jonnekkin.

Sunnuntaina oli vuorossa ajomatka Somerolle. Käytiin Iitun että Pepin isän jalostustarkastuksessa. Iitu sai samanlaiset arvostelut kuin aina näyttelyissäkin, liian iso, urosmainen narttu, isot korvat, hyvä turkki, hyvät silmät jne. Peppi taas olikin oikein ERInomainen melkein kaikessa. Se on kuitenkin vielä kesken, joten pitänee odotella, että neiti kasvaa ja saa kaikki osat kuntoon. Tuomarit olivat saada slaagin kun kuulivat, että Peppi on menossa steriloitavaksi ensi kuussa :D Ei kuulemma näin hyvää koiraa saisi steriloida.